Kosteat kellarit kuivataan

Kosteat kellarit kuivataan kosteudenpoistajalla

Kosteat kellarit kuivaksi - Korjataanko vai käytetäänkö kosteudenpoistajaa?

On monia ilmeisiä syitä, miksi kellarissa on liian korkea kosteus, kuten huono eristys, rikkoutuneet ikkunat, jotka eivät enää pidä sadetta loitolla, tai yksinkertaisesti epäedullinen sijainti järven äärellä. Tämän korkean kosteuden ongelma on se, että se voi toisaalta johtaa homeen muodostumiseen, toisaalta kosteus myös nopeasti vahingoittaa säilytettyjä elintarvikkeita, kenkiä, vaatteita, paperia tai sähköisiä laitteita. Kellarin optimaalinen kosteus ei saisi ylittää 60%. Usein kellarissa oleva liian korkea kosteus on kuitenkin myös monisyinen ongelma. Mutta miten pitäisi toimia liian korkean kosteuden kanssa?

Tavoite on selvä, kellarista on oltava käyttökelpoinen - mutta tie sinne ei aina ole. Ennen kuin toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan, syy on ehdottomasti selvitettävä. Onko kyse

• rakenteellisesta viasta, kuten putkivuodosta tai vuotavasta muurista, joka imee vettä?
• uuden rakennuksen, joka tarvitsee 3 vuotta, ennen kuin se on täysin kuivunut?
• um kausittain toistuva kosteus, esim. kesällä, kun ulkoilma on lämmin ja kostea?
• um kotitekoista kosteutta kellarissa pesun, kuivaamisen, suihkun jne. kautta?

Kellarissa on monia syitä korkealle kosteudelle. Joka tapauksessa järkevien toimenpiteiden päättäminen on helpompaa, kun syyt tunnetaan.

Näissä tapauksissa ilmanpoistaja on järkevä ratkaisu:

• uusrakennuksissa rakennuskuivumisaikojen ylittämiseksi
• kesäisin ulkoa tulevasta kausiluonteisesta kosteuden kuormituksesta
• kotitekoisessa kosteudessa, esimerkiksi pyykin kuivaamisen tai suihkun jälkeen

Tässä tapauksessa syntyvät kustannukset ovat hallittavissa, ratkaisu tehokas.

Näissä tapauksissa on punnittava, onko rakennustoimenpide järkevä tai kohtuuhintainen:

• rakennusvirheiden ja vaurioiden osalta saniteettijohtojen tai muurauksen kohdalla
• kausittain toistuvan kosteuden vaikutuksesta sisältä, esimerkiksi autotallissa (myös usein makuuhuoneissa) kylmien ulkoseinien vuoksi.

On varmasti järkevää pohtia, pitäisikö oireita (liian korkea kosteus) torjua ilman kuivaajalla vai ratkaista syy rakenteellisesti. Kustannus-hyötyanalyysi on etukäteen varmasti suositeltavaa.

Laskuesimerkki:
Mikäli kosteudenpoistolaite otetaan huomioon, keskimääräisen kellarin kuivaamiseen on vuodenaikojen ja alueen koon mukaan laskettava noin 5-20 Fr. sähkökustannuksia, lisäksi kosteudenpoistolaitteen hankintakustannukset, jotka ovat noin 600 Fr. Kymmenen vuoden aikana tämä tarkoittaa karkean arvion mukaan kustannusvaihteluväliä 2000-3000 Fr. yhteensä laitteelle ja sähkölle. Rakenteellisen saneerauksen kustannukset ovat monissa tapauksissa useita kertoja suuremmat, mutta ne voidaan tietenkin amortisoida pidemmän ajan kuluessa kuin kymmenen vuotta, jonka olemme tässä laskelmassa olettaneet keskimääräiseksi laitteiden käyttöiäksi.

Joissakin tapauksissa pieniä niksejä käyttämällä voi välttää liian korkean kosteuden kellarissa:

Vältä korkeaa kosteutta kellarissa
Usein kellaria ei käytetä vain varastotilana, vaan se tarjoaa myös paikan pesukoneelle ja kuivaajalle. Erityisesti kuivaajilla on kuitenkin se haittapuoli, että ne päästävät paljon vesihöyryä ja tuottavat lämpöä. Kun laitteet ovat päällä, huoneilma lämpenee ja voi sitoa paljon kosteutta. Kun laitteet sammutetaan, huoneen lämpötila laskee jälleen ja ilma ei voi enää kantaa yhtä paljon kosteutta kuin lämpimässä tilassa. Tämän seurauksena kellarin suhteellinen ilmankosteus nousee jäähdytyksen aikana ja kondenssivettä voi muodostua, joka näkyy ensin kylmillä seinillä, ikkunoissa tai putkistoissa. Myös pyykin ripustaminen kellariin lisää ilmankosteutta ja aiheuttaa korkeampia arvoja. Kuitenkin usein ei ole mahdollista ripustaa pyykkiä muualle tai siirtää kuivaajaa. Joten jos haluaa silti käyttää kellaria näin, tulisi pesuhuoneen / kuivaushuoneen ovi pitää suljettuna pesun ja kuivaamisen aikana. Toisaalta tätä tilaa - erityisesti talvella - tulisi tuulettaa säännöllisesti. Ihanteellista on tuulettaa 10-15 minuuttia päivittäin ristituuletuksella. Talvella ulkoa tuleva ilma on kuivaa ja voi siten hieman säädellä kellarin kosteutta alaspäin. Kesällä taas lämmin ulkoilma kuormittaa viileämpiä kellareita, joten ikkunat tulisi pitää mahdollisuuksien mukaan kiinni. Äkillinen tuuletus liiallisen huonekosteuden vuoksi ei tietenkään ole virhe kesälläkään, mutta ihanteellisesti illalla, kun ulkoilma on viilentynyt.

Monissa tilanteissa laaja tuuletus ei kuitenkaan ole mahdollista, olipa syynä se, ettei ikkunoita ole tai vetoa ei voida luoda. Asiantuntijat suosittelevat tällöin kosteudenpoistajan käyttöä, joka vaikuttaa tehokkaasti huoneilmaan ja poistaa kosteuden ilmasta. Tällöin pyykin kuivaaminen kuivausrummussa tai märän pyykin ripustaminen ei ole enää ongelma. Modernit kosteudenpoistajat on varustettu sisäänrakennetuilla hygrometreillä, jotka mittaavat ilmankosteutta ja sen jälkeen valittujen asetusten mukaan varmistavat, että kosteudenpoistin kytkeytyy automaattisesti päälle tai pois päältä. Tämä säästää sähköä ja tekee kellarien kosteudenpoistosta lastenleikin. Tämä on myös erityisen kätevää käyttäjille, jotka esimerkiksi aamulla ripustavat pyykkiä tai laittavat sen kuivausrumpuun ja sitten menevät töihin. Kosteudenpoistin ei siis toimi turhaan, vaikka se on jo täyttänyt tehtävänsä.

Oikean kosteudenpoistajan valinta
Jotta kellarin ilmankosteus voidaan optimaalisesti vähentää, ilmanpoistajan tulisi aina olla valittu olosuhteiden mukaan. Huoneen koko on yhtä tärkeä kuin esimerkiksi liikkuvuuskysymys – jos ilmanpoistajaa aiotaan käyttää eri kellaritiloissa, kiinteä laite ei ole oikea valinta. Lisäksi on hyvä tietää, kuinka kylmä huone voi talvella olla ja halutaanko vesi kerätä integroituneeseen kondenssivesisäiliöön vai voidaanko se johtaa suoraan viemäriin.